“Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.”

Joh. 1:1

Minua ovat aina kiehtoneet nämä Johanneksen evankeliumin alkusanat, ja olen pohdiskellut niiden tarkoitusta. Jos Jumala loi koko maailman sanallaan, mitä kaikkea meidän sanamme kaiken aikaa luovat?

Manifestoimme koko ajan ajatuksilla, tunteilla, teoilla ja sanoilla. Ajatuksilla on valtavasti voimaa, mutta jos niitä vain pyörittelee päässään eikä koskaan päästä purkautumaan ulos sanoina tai tekoina, ne eivät johda mihinkään. Asioiden sanominen ääneen tekee niistä vahvemmin tosia, ja ääneen lausuttu sana saa potkua etenkin puheessa resonoivasta tunnelatauksesta.

Sanan luomismahti on yllättävän suuri. Tässä siis kelpo vinkki: puhu tästedes vain siitä, mitä tahdot luoda lisää, ja vältä kokonaan puhumasta siitä, mitä et tahdo. Jatkuva valittaminen on tyyppiesimerkki puheesta, joka manifestoi pitkällä aikavälillä vain lisää tyytymättömyyden ja valituksen aihetta. Jos sen sijaan alkaa puhua ääneen unelmistaan, niiden toteutumisen todennäköisyys ja aikataulu alkavat ottaa huimia harppauksia.

Joskus Universumi vain pidättää hengitystään ja odottaa, että sanot pyyntösi ääneen. Se voi olla kaikki mitä tarvitaan.

Kuva: Croko | © StockFreeImages

Tags:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *