Ensimmäisen kerran törmäsin manifestoinnin käsitteeseen Michael Crichtonin teoksessa Vieras tulevaisuudesta (engl. Sphere, 1987).

Tieteisromaanissa joukko luonnontieteilijöitä joutuu ratkomaan valtameren pohjalta löytyneen pyöreän objektin arvoitusta. Heille selviää, että tätä tulevaisuudesta peräisin olevaa teknologiaa ohjaillaan tietoisuuden voimalla, ja että sen avulla on mahdollista materialisoida alitajuisia ajatuksia, pelkoja ja toiveita todeksi. Kyseistä prosessia kutsutaan kirjassa manifestoinniksi.

Sittemmin olen oppinut, että etenkin englanninkielisessä maailmassa termillä viitataan varsin yleisesti tekniikoihin, joissa fyysistä todellisuutta pyritään rakentamaan ja muokkaamaan ajatuksen voimalla. Suomen kielessä manifestointi kääntyy ilmentämiseksi. Henkisen kasvun viitekehyksessä puhutaan kuitenkin useimmiten manifestoinnista sen sijaan, että käytettäisiin sanan suomenkielistä vastinetta.

Manifestoinnin hallitseminen on lyhyesti sanottuna sen ymmärtämistä, että ulkoinen todellisuus on sisäisen todellisuutemme ilmentymä, manifestaatio. Tietoisuus luo todellisuuden. Ilmennämme ulospäin niitä asioita, jotka ovat tietoisuudessamme, halusimme tai emme. Me ihmiset olemme kaikki manifestointiautomaatteja ja luomme todellisuuttamme joka päivä. Eroa on vain siinä, tekeekö sen tietoisesti vai alitajuisesti – eli osaako manifestoida toivotut asiat ei-toivottujen asioiden sijasta.

Jos haluat oppia lisää manifestoinnista kanssani, lämpimästi tervetuloa mukaan matkalle!

Tags:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *